Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Puhki, poikki ja väsynyt

Puhki, poikki ja väsynyt

babycenter.com

On päiviä, jotka on rankkoja, väsyneitä, herkkiä ja PAINAVIA. Kotona se iskee, työpäivän jälkeen. Töissäkäyminen on melkoista suorittamista ja päästessäni kotiin, tunteet yhtäkkiä iskee päin naamaa. Turhauttaa, kun ei jaksa ja huvita tehdä mitään ja jokainen asia mitä tekee, tuntuu suurelta ja kamalalta suoritukselta. Turhauttaa, kun kotona olisi kaikenlaista tehtävää, muttei niitä millään jaksaisi tehdä. Tänään oli sellainen päivä. Jokainen päivä ei suinkaan ole näin rankka. Viikonloppuisin jaksan selvästi paljon paremmin.

En oikeestaan edes tiedä, miksi kirjoitan tällaista "valitusvirttä", sääliä en ainakaan kaipaa! Kai kirjoittaminen helpottaa ja ehkä joku muukin ajoittain ajattelee/on ajatellut samoin? Mä päätin nimittäin muutama viikko sitten, etten valita tai kerro olostani sen tarkemmin muille kuin miehelleni. Ja sellaisille, jotka on lähiaikoina kokeneet raskauden ja tietävät mitä se on. Kun olen koittanut selittää fiiliksistäni ja siitä, miten raskaus ei tosiaan ole mitään ihme "hehkumista", olen saanut jänniä kommentteja. Muka kuulostan siltä, etten ole onnellinen. Ja kuulemma pitäisi vaan yrittää nauttia, koska vauvahan siellä kasvaa.

Totta mooseshan olen onnellinen, onnellisempi kuin olen koskaan ollut. Koska vatsassani kasvaa jotain uskomatonta, joka on minulle jo heti plussattuani ollut maailman rakkain ja tärkein. Uskaltaisin väittää, että kenellekään muulle vatsassa kasvava vauva ei ole yhtä konkreettinen ja rakas kuin odottavalle äidille. Mutta se ei tarkoita, ettei saisi kokea myös negatiivisia tunteita. Jokainen ihminen kokee erilaisia tunteita, valittaa erilaisista ja hyvinkin turhista ja pienistä asioista ja iloitsee suurista ja pienemmistäkin asioista. Samalla kun mulla on huono fiilis, on mulla myös hyvä fiilis. Vaikka kaikki tuntuu sillä hetkellä menevän huonosti, on meillä kuitenkin kaikki vallan mainiosti. Pieni vaan vie äidiltä rutkasti energiaa ja voimavaroja.

Mun mielestä omien negatiivisten tunteiden ja huonon olon näyttäminen on täysin ok, silloin kun siltä tuntuu. Pääasia on, että siitä olosta pääsee nopealla aikataululla kipuamaan taas ylöspäin. Aion näyttää tunteeni myös lapselleni, sillä mielestäni hänenkin pitää oppia, ettei elämä aina ole ruusuilla tanssimista ja äiti saa myös tuntea olonsa välillä kurjaksi. Äidilläkin on tunteet. Vai mitä mieltä olette?

Jo paremmilla fiiliksillä, tämä mamma lähtee nukkumaan. Luultavasti huomenna on tuhat kertaa parempi päivä. Tänään alkoi jo 30. viikko, joten enää 11 viikkoa laskettuun päivään. Hurjaa, ja ihanaa <3



DIY: Tuunattu, kulunut yöpöytä helposti

DIY: Tuunattu, kulunut yöpöytä helposti



VIHDOIN meillä on yöpöydät! Muutettiin tänne toukokuussa, joten yöpöytien hankintaan on mennyt luvattoman kauan aikaa. Mulla oli taas hienot visiot siitä mitä haluan. Alkuperäinen suunnitelma oli hankkia rustiikkiset, tummat puulaatikot. Olisin pistänyt ne pystypäin ja tehnyt sisälle ehkä yhden tason ja laittanut pari koria. Kivoja puulaatikoita oli vaikea löytää ja sitten kun löysin, epäröin asiaa. Makuuhuoneen remppatilanteesta ja puuttuvista huonekaluista kirjoitin elokuussa täällä.

Selailin ja etsin uusia yöpöytiä huonekaluliikkeiden nettisivuilta, mutta en löytänyt mitään silmäänpistävää. Yllätyin siitä kuinka paljon ihan perusyöpöydät maksoivat. Oli siis selvää, ettei osteta yöpöytiä uutena, vaan etsitään halvat käytetyt ja tuunataan ne sitten itse. Pelkällä maalilla saa jo ihmeitä aikaan.

Oon selaillut käytettyjä yöpöytiä aina silloin tällöin koko syksyn. Varteenotettavia on tullut kyllä jonkun verran vastaan, mutta tuntuu että aina niissä on ollut jotain vikaa. Sitten löysin kaksi tavallista kaksilaatikkoista pyökinväristä yöpöytää 10 euron yhteishintaan. Haettiin ne kotiin ja käytiin ostamassa himmeää valkoista maalia sekä uudet vetimet.



Meillä oli kotona pohjamaalia, jota käytettiin muun muassa sisäkaton maalaamiseen. Pohjamaalin avulla normaali maali tarttuu hyvin pintaan. Toinen vaihtoehto olisi ollut hioa kaapit tartuntapinnan saamiseksi. Otettiin vanhat vetimet pois, paikattiin reiät ja maalattiin kerros pohjamaalia ja pari kerrosta himmeää valkoista maalia. Yllä oleva kuva otettu yhden pohjamaali- ja maalikerroksen jälkeen.




Halusin yöpöydille kuluneen ilmeen, joten ostin teräsvillaa. No, se ei ollutkaan tarpeeksi karkeaa ja maali ei lähtenyt mihinkään. Kokeiltiin siis hiomapaperia ja teräsharjaa. Ja johan alkoi toimimaan. Kokeiltiin hiomista yöpöydän yhdelle sivulle. En ollut yhtään varma kuinka kuluneen pinnan haluaisin. Lopputuloksesta tulikin aivan liian sotkuinen ja luonnottoman näköinen. Ei siis kannata hioa liikaa.







Maalasin sivun uudestaan ja päätin että hionkin vain yöpöydän kulmat ja reunat kuluneeksi. Jos miettii, mistä kohin vanha pöytä kuluu, niin eniten juuri kulmista ja sivuista. Tämän jälkeen vaan uudet vetimet paikoilleen ja pöytä on valmis. Kaiken kaikkiaan rahaa yöpöytiin meillä meni yhteensä noin 28 euroa, halvalla siis päästiin.

Meidän makuuhuone ei ole edelleenkään täysin valmis. Verhotanko on ostamatta ja siksi verhot vielä puuttuu. Lisäksi seinälle tulee taulu, joka nyt koristaa meidän ruokapöytää ja joskus tehdään vielä sängynpääty. Teen sitten parempaa postausta makkarista, kun verhot ja taulu on saatu paikoilleen.

Oon kyllä nyt tyytyväinen näihin yöpöytiin (ainakin toistaiseksi :D). Kulunut pinta sopii hyvin tuon lampunjalan kanssa sekä makkarin peilin kanssa, joissa molemmissa on myös kulunut ilme. Nyt makkari näyttää paljon "täyteläisemmältä", se tuntui aiemmin vielä niin tyhjältä.




28+0 ja viimeinen kolmannes

28+0 ja viimeinen kolmannes

"Jos lapsi syntyisi nyt, on sillä 90 % todennäköisyys selvitä hengissä! Keuhkot pystyvät nyt hengittämään ilmaa ja sikiö tekee säännöllisiä hengitysharjoituksia." (lähde: vau.fi)



Eilen poksahti 28 viikkoa täyteen, ja viimeistä kolmannesta jo viedään (tai se taisi alkaa jo viikko sitten). Nämä kuvat on otettu kuitenkin jo pari viikkoa sitten, joten varmaan jonkin verran masu on tuosta kasvanut. Taas mietin, että mihin tää aika on mennyt. Vastahan mä plussasin ja itkin ja nauroin että siinä se nyt on. Sitten naurettiin, että ei per*ele, meille tulee oikeasti vauva! :D Nyt se elämä vasta alkaa. Kirjaimellisesti.

Väkisinkin alkaa tulla pieni paniikki, laskettuun aikaan 14.4. on aikaa enää alle kolme kuukautta! Nyt oonkin aktiivisesti alkanut selvittelemään ja pähkäilemään isompia hankintoja kuten vaunuja ja turvakaukaloa. Mua jopa vähän ärsyttää kun valinnanvaraa on niin paljon. Ja mielipiteitä ja kokemuksia netissä liittyen näihin. Mistä mä tiedän mitkä valinnat olisi just meille sopivat? Käytössähän sen sitten parhaiten huomaa. Äitiyspakkaus haettiin eilen kotiin postista ja oli ihana päästä tutkiskelemaan mitä kaikkea sieltä löytyi. Yllätyin miten kivannäköisiä vaatteita siellä oli. Enkä ollut muistanut että saa myös peiton ja söpöt pussilakanat.



Tällä hetkellä mulla on edelleen olosuhteisiin nähden hyvä ja energinen olo. Jaksan vielä käydä töissä, puuhailla kotona, käydä lenkillä koiran kanssa ja kaupoilla yms. Eli suht normaalia elämää tässä eletään. Toisaalta, välillä luulen jaksavani enemmän mitä todellisuudessa jaksan. Mieli kulkee ihan eri reittiä kuin kroppa. Sain konkreettisesti kokea sen viime sunnuntaina. Mentiin koiran kanssa kävelylle Siuntion kylpylälle, jossa kävelyreitti menee korkealle ja jyrkästi ylös. Otin vielä kameran mukaan että otan ylhäältä kuvia hienoista maisemista. Jyrkkä ja suht pitkä ylämäki tuli ja kynkkäsin sen ylös miehen kanssa käsikynkkää. Ja enpä sitte jaksanutkaan ylemmäs kun keuhkot ja hengitys ei antaneet anteeksi. Ei siinä mitään mentiin helpompaa reittiä takaisin. Harmittaa ja turhauttaa kyllä kun ajattelee mielessään että pystyy samanlailla kaikkeen kuten ennenkin ja sitten kroppa sanookin seis. Pakko vaan alkaa höllätä tahtia.

Muutoin pahemmat vaivat ja kivut on pysyneet maltillisina. Mitä nyt välillä selkä vaivaa, mahaan vihloo, tuntuu painetta ja ajoittaista kipua siellä sun täällä ja kyllähän supistuksiakin välillä tulee. Jalkapohjat myös väsyvät nopeasti ja väsymys on taas vähän nostanut päätään. Kuitenkin, tässä vaiheessa voisi fiilis olla jo paljon pahempi ja elämä paljon rankempaa, joten yritän olla kiitollinen.



Viime neuvolakäynnin mukaan vauva kasvaa hyvää ja normaalia vauhtia keskikäyrillä. Mulla oli myös lääkäri vähän aikaa sitten ja hänen mukaan vauva oleskeli silloin pää alaspäin. Mun on vaikea itse hahmottaa miten päin vauva oleskelee. Tunnen välillä "rummutusta" navan alapuolella ja mikäli ne on kädet, vauva varmasti oleskelee nytkin pää alaspäin. Kivahan olisi, jos pysyisi näin päin ihan synnytykseen asti.


Rummuttelun lisäksi vauva potkii isiä poskelle kun isi kuuntelee masua. Isi ihmettelee miten noin pienellä voi olla jo niin paljon voimaa. Isi myös välillä kyselee mitä tytölle kuuluu ja höpöttää esim. päivän ruuasta. Mä en jotenkin osaa höpötellä vatsalle. Oikeestaan koko ajanhan vauva kuulee ääneni kun puhun, joten eiköhän äidin ääni ole jo tuttu. :) Iltaisin kyllä silittelen vatsaa ja mietin minkä näköinen kaveri siellä lymyilee. Mitähän se perii minulta ja mitä isältään. Ainakin lapsella on siniset silmät, sillä meillä molemmilla on ja sininenhän on dominoiva väri silmissä. Ihan sama minkälainen vauva meille syntyy, hän on meille täydellinen ja rakkain! ♡

Ihanaa ajatella, että vauva on jo niin kehittynyt, että hänellä olisi ulkomaailmassa jo todella hyvät mahdollisuudet selviytyä. Kyllä tässä viimeisellä kolmanneksella tullaan koettelemaan kärsivällisyyttä aika lailla. Kova hinku olisi jo tavata pieni. ♡

Onko siellä muita malttamattomia odottajia? Miten ihmeessä pysyn kärsivällisenä?



Meidän koti: Ruokailutila

Meidän koti: Ruokailutila











Kuva myynti-ilmoituksesta


Räpsäsin sunnuntain ihanassa auringonpaisteessa pari kuvaa meidän ruokailutilasta. Mikään erillinen tilahan tämä ei ole, vaan sijaitsee meidän keittiön ja olohuoneen välissä. Meillä suuren eron yleisilmeeseen toi katon maalaus valkoiseksi sekä lattian hionta ja valkolakkaus. Lisäksi vitriinin poistaminen avarsi tilaa todella paljon. Viimeisestä kuvasta näkee aika hyvin miten vitriini jakoi koko tilan (kuvassa ruokapöytä olisi vitriinin takana). Aluksi ei oltu varmoja, otetaanko sitä edes pois. Mä en kyllä alunperinkään tykännyt vitriinistä. Huomattuamme että säilytystilaa on keittiössä ihan tarpeeksi, revittiin vitriini tieltä pois. Lattian remppaa varten se olisi ollut joko tai, vitriini pois ja lattia tehdään myös sen alta, tai sitten vitriini jää paikoilleen ikuisiksi ajoiksi. Onneksi otettiin se pois, ja tilalle ostettiin paljon kauniimpi vitriinikaappi.

Ennen lankkupöytää meillä oli neljän hengen lasipöytä keittiössä. Se oli ihan kivannäköinen, ja sopi entiseen kotiimme kokonsa puolesta hyvin. Ajan kuluessa lasipöydän puhdistaminen kävi ärsyttäväksi. Aina piti pyyhkiä kostean lisäksi kuivalla, jottei jää jälkiä. Lisäksi vieraita ei mahtunut pöydän ääreen kuin muutama lisää. Muutettuamme uuteen kotiin, bongasin netistä siuntiolaisen puusepän, joka tekee sivutyönä lankkupöytiä. Niinpä käytiin katsomassa malliesimerkkiä ja laitettiin tilausta tulemaan. Valittiin väriksi pähkinä (jalat valkoiset) ja hinnaksi tuli 350 euroa. Päästiin siis aika rutkasti halvemmalla kuin jos oltaisiin ostettu samanlainen huonekaluliikkeestä uutena.

Tuolit ovat Ikean Ingolf-mallistoa ja pehmusteet löydettiin Tokmannilta. Sain pöydällä olevan taulun synttärilahjaksi ystävältä ja se on siitä asti jumittanut tuossa samassa paikassa. Tarkoituksena on laittaa taulu meidän makkarin seinälle. Haluan vaan ensin saada makkariin verhot, jotta oikea paikka taululle löytyy. Mun mielestä se sopii kyllä ihanasti myös pöydälle ja siinä se on aina näkyvillä. Kuvissa myös meidän "betonilamppu", joka on siis tehty saneerauslaastista. Ei ollut muuten vaikea homma, jos vaan jaksaa ja tykkää itse tehdä.

Ruokailutila on sopivan tilava, ja halutessaan pöytä mahtuu tilaan myös toisinpäin. Tykkään myös meidän keittiö-olohuoneen avaruudesta. Keittiön pöydän ääressä istuessa tai kokkaillessa ei ole erillään olohuoneesta, joten vieraita kestittäessäkin kaikki voivat oleskella samassa tilassa. Taas kun katselen noita ennen remonttia -kuvia, en voi uskoa että kaikki rankka työ on nyt tehty ja aika huima muutos on saatu aikaan! Täällä kyllä jatkuu remppa (tällä hetkellä kodinhoitohuone) ja sisustus edelleen, eikä varmaan ikinä lopukkaan omakotitalossa. Mutta, on täällä ihana asua. :)



Tytön huoneen suunnitelmat

Tytön huoneen suunnitelmat

Mun Pinterest on täyttynyt raskausaikana kaikesta lapsiin liittyvästä. Yllättävää eikö? Osa boardeista taitaa vieläkin olla salattuna. Mähän olisin heti paljastunut jos olisin alkanut julkisesti pinnaamaan pelkkiä vauvajuttuja. Multa löytyy monta kuvaa Kids bedroom -boardilta ja ajattelin vähän jakaa tänne niiden pohjalta lastenhuoneen suunnitelmaa. Pinnaan yleensä vähän sitä sun tätä. Kuvassa saattaa olla yksi yksityiskohta joka miellyttää. Kaikki postauksen kuvat siis täältä.



Tässä kuvassa miellyttää monikin asia. Ihana tyttömäinen tunnelma. Ollaan jo maalattu tytön huoneen seinä vaaleanpunaisella. Tämän kuvan seinä on suht lähellä sitä väriä, sävy näyttää erilaiselta mutta tummuusaste suht samalta. Halusin siis maalata huoneesta yhden seinän vaalealla vaaleanpunaisella. Vaalea sen takia, ettei seinän väri olisi liian dominoiva. Lastenhuoneet kun tunnetusti on kaiken maailman värikkäitä leluja täynnä. Seinän väri antaa mulle sijaa käyttää muuhun sisustukseen vähän enemmän väriä ja lisää pinkkiä, wippii! :) Oon aina tykännyt väreistä ja erityisesti vaaleanpunaisesta, joten musta on ihanaa päästä suunnittelemaan ja laittamaan prinsessan huonetta. Jos tyttö ei vanhempana tykkää huoneestaan, äiti kyllä mielellään muuttaa sinne! :D


Tässä kuvassa osuu silmään tuo pörröinen ihanuus, kiikkulammas! Mistä tuollaisia saa? Voisin itsekin keinuilla tuossa, olis varmaan mukava loppuraskaudesta. Aion myös hankkia huoneeseen nojatuolin sekä rahin, jossa voisin myös imettää ja myöhemmin se toimisi rauhallisena lukupaikkana. Vaikka valkoinen on raikas sävy, en valkoista nojatuolia kuitenkaan uskalla lastenhuoneeseen laittaa. Etsin tällä hetkellä harmaata nojatuolia. Viereen tulee lipasto ja sen päälle pöytälamppu. Mulla on kaksiosainen lipasto jo lapsuuden huoneestani ja pöytälampun ostin ennen joulua Finnmarilta.



Ihana oksamobiili, jonka saa helposti itse tehtyä. Ostin Finnmarilta pajukranssin, josta ajattelin tehdä sängyn päälle mobiilin. Ajattelin tehdä kankaisia sydämiä tai tähtiä roikkumaan mobiilista. Pitää vaan miettiä miten saisin mobiilin roikkumaan, emme voi nimittäin laittaa kattoon reikiä sillä sieltä löytyy kattolämmityspaneelit. Voishan sitä laittaa sänkykatoksen, jonka kiinnittää pinnasänkyyn. Siihen saisi mobiilinkin roikkumaan.

Jonkunlainen pieni naulakkosysteemi olisi myös kiva. Ripustaisin siihen kaikki kauneimmat rimpsumekot esille. :)



Voi että noi vaunut! Tää on vaan niin kaunis kuva. Hempeitä värejä, ehkä pikkasen liikaa pinkkiä. Tuollainen tähtikoriste multa löytyykin, maalasin sen etupuolen pastellin vaaleanpunaisella. Jotenkin tuo minilipasto on huikean söpö pikkuiselle ihmiselle.


Valkoisen ja pinkin lisäksi huoneeseen tulee jonkin verran harmaata. Ainakin nojatuoli ja joitain yksityiskohtia. Tilasin juuri harmaan unipesän vauvalle käsityönä tehtynä. Sain valita itse kankaat ja siitä pitäisi tulla ihana. Aion laittaa sen pinnasänkyyn ja vauva saa nukkua pesässään ensimmäiset kuukaudet. Tosin vauvanhuoneeseen pesä ei tuo harmaata yhtään, koska pinnis on meidän makkarissa. Muita pienempiä harmaita yksityiskohtia varmaan tulee (vaikka tuollainen harmaa pilvinauha). Naulakkona tai tankona toimisi myös tuollainen oksa, joka olisi helppo tehdä mutta mihinhän sen taas keksisi ripustaa.



Joku päivä tytölle pitää saada myös ihka oma lukunurkka, johon käpertyä leikkimään ja oleskelemaan. Karvainen kamumme Lily varmaan innostuisi pehmeästä tyynykasasta ja tunkisi sinne. Mikä oliskaan söpömpää kun pikkuveijarit loikoilisi pesässä yhdessä. :)


Tää bambimaalaus on aika mahtava! Jos tuollaisen tekisi, en kyllä ikinä haluaisi maalata enää päälle. Tosin, joku pienempi maalaus voisi olla seinälle järkevämpi. Ajattelin maalata vaaleanpunaiselle seinälle pieniä perhosia tai sydämiä sapluunan avulla. Vaikea vaan miettiä, mihin kohtaan ne maalaisi. Haluaisin ne pinniksen päälle mutta vaikea miettiä missä järjestyksessä huone on sitten kun pinnis sinne siirretään.

Näillä näkymin huoneeseen tulee ainakin lipasto tai kaksi, nojatuoli, hoitopöytä sekä pieni naulakko tai tanko. Lisäksi tietysti verhot (löysin Ikeasta kivat joissa vaaleanpunaista ruutua), pehmeä matto, taulu, muutamia valokuvia ja peili (jos mahtuu, meillä on yksi ylimääräinen). Ei huoneen tosiaan tarvitse olla vimpan päälle valmis kun vauva syntyy. Huoneessa ei kuitenkaan pitkiä aikoja päivässä vietetä. Mutta onhan sitä huonetta ihana suunnitella ja laittaa. Prinsessan oma huone ♡

Miltä kuulostaa? Ideoita otetaan vastaan :)




Mikä nimeksi lapselle?

Mikä nimeksi lapselle?

Siinäpä vasta kysymys. Meidän vanhempina pitäisi päättää syntyvän lapsemme nimi, jota hän mitä luultavimmin kantaa koko loppuelämänsä. Musta tuntuu hurjalta, että me saadaan se päättää. Mitä jos lapsi ei isompana tykkääkään nimestään. Mä oon ollut vähän sellanen nimihaukka jo pidemmän aikaa, oon jo ennen raskautta pistänyt muistiin jos oon sattunut kuulemaan kauniita nimiä. Mulla on siis ollut muutamia lemppareita jo valmiina taskussa.


Alusta asti on ollut selvää, että lapsemme nimestä tulee kansainvälinen. Syy tähän on se että ollaan monikulttuurinen perhe ja sukua löytyy niin Suomesta kuin myös Hollannista. Halutaan, että nimi sopii hyvin molempiin kansalaisuuksiin ja että nimi lausutaan molemmilla kielillä samanlailla. Tietysti on aina aksentti, joka aiheuttaa lausumisessa eroja. Mulle on myös tärkeää, että etunimet sopivat hyvin yhteen sukunimen kanssa. Lapsi saa mieheni sukunimen, johon kansainvälinen nimi sopii paljon paremmin kuin suomalainen nimi. Itseasiassa oon aina tykännyt enemmän kansainvälisistä nimistä. En tarkoita että suomalaiset nimet olisivat jotenkin huonompia. Mun korvaan kansainväliset nimet vaan kuulostaa kivemmilta.

Älkää vaan luulko, että paljastaisin täällä mitään nimiä! Ihanaa pitää edes jotain salassa. Moni läheinen onkin kysellyt nimestä ja alkanut arvailemaan. Turha yrittää. ;) Eli, nimi on siis valmiina, piilossa odottamassa paljastusta, joka tapahtuu joskus lapsen syntymän jälkeen. Mähän aloin mutustella nimivaihtoehtoja jo heti alkuraskaudessa. Mikä tytölle ja mikä pojalle? Googlettelin ja selailin Pinterestin nimilistoja ja pistin muistiin kivalta kuulostavia nimiä. Jossain vaiheessa latasin yhden raskaussovelluksen puhelimeen, jossa oli sadoittain kansainvälisiä nimiä. Tallensin hyvät nimet ja ehdottelin miehelle. Ja sitten tärppäsi. Meillä oli yksi lempparinimi tytölle ja yksi pojalle. Rakenneultran tyttölupauksen jälkeen aloin miettimään toista nimeä, ja siihenkin löytyi listaltani yksi lemppari. Ihan satavarma siitä ei kuitenkaan vielä olla, sillä muitakin kivoja löytyy listaltani. Tai oikeastaan ei olla satavarmoja koko nimestä, voihan se olla että löydän etunimeksikin jonkun vieläkin kivemman. Näillä näkymin tytölle tulee siis kaksi etunimeä, aivan kuten meillä vanhemmilla myös. :)



Tytön nimi on mielestämme kaunis, siinä on kiva sointu ja se sopii meidän perheeseen kuin nakutettu. Tietysti toivon, että muutkin tulevat ihastumaan nimeen ja jos eivät, niin sehän ei ole meidän ongelma. Koska meidän mielestä meidän tytön nimi on paras nimi hänelle. <3

Missä vaiheessa muut ovat päättäneet nimen ja miten se otettiin vastaan?

PS. Korun sain veljeltäni joululahjaksi. Siinä on mama-sydän ja sen sisällä rakkain, bebe-sydän <3




Meidän koti: WC

Meidän koti: WC

Siitä on jo noin vuosi, kun päätettiin että tästä talosta tulee meidän koti. Ensin se piti vaan muokata meidän näköiseksi. Alkoi kuumeinen remontin suunnittelu ja kirjoitinkin täällä meidän sen aikaisista suunnitelmista. Mutta enpä tainnut koskaan kirjotella lopputuloksista. Tässä siis ensimmäinen meidän koti -postaus.

Ajattelin aloittaa meidän WC:stä. WC on ehkä kokenut suurimman muutoksen, sillä sitä ei tunnista enää samaksi. Kirjoitin viime keväänä WC:n suunnitelmista täällä. Aika hyvin on suunnitelmat toteutuneet. Lattiasta tuli tumma, pönttö on seinämallia, altaana malja-allas, taso on puinen ja seinällä on iso peili. Kaikki muut paitsi yksi seinä sai maalia, alla kuvaa meidän ratkaisuista. Myöskään mitään laattoja ei laitettu tason ja peilin väliin, vaan peili ulottuu melkein tasoon asti.

Tästä lähdettiin...
(kuva myynti-ilmoituksesta)



WC:n remppa alkoi heti huhtikuun aikana, kun saatiin avaimet käteen. Moukari käteen ja vessa maan tasalle. Lattiaa, seiniä, kattoa, pönttöä ja kaikkea myöten.




Seinäpönttöä varten pitää rakentaa seinä, sillä pönttö on kiinni telineessä seinän sisällä. Tason päälle me laitettiin pienet ledit, joten valovaihtoehtoja on kaksi. Katossa on kaksi isompaa lediä, jotka voi valita kun haluaa enemmän valoa. Pikkuledit voi taas valita vaikka yöllä kun ei halua häikästyä kirkkaasta valosta. Tää on ollut kyllä erittäin hyvä valinta laittaa kahdet eri katkaisimista toimivat valot! Lattiaan laitettiin mustaa 10x10 mattalaattaa ja sinne alle lattialämmitys.






Allaskaappi on Ikean Godmorgon-mallistoa ja se on kiinnitetty seinään. Sen päälle ostettiin Bauhausista puinen taso (II-laatua ja vallan hyvää) ja tehtiin vielä yksi taso allaskaapin puoliväliin. Tason päälle asennettiin Keittiö.netin malja-allas ja Orasin hana. Näihin kaikkiin valintoihin ollaan toistaiseksi oltu todella tyytyväisiä. Oli tietty haastavaa miettiä kaapin, tason ja altaan korkeuksia, sillä kun on malja-allas, pitää myös taso ja allaskaappi olla matalammalla kuin normaalisti.





Niin kuin tuossa viime kevään postauksessa kirjoitin, alunperin mietittiin takaseinän maalaamista jollain mulla värillä kuin valkoisella. Sitä olisi sitten ollut helppo muokata mikäli mieli joskus muuttuu. Sitten mietittiin mikrosementtiä, mutta lopulta päädyttiin sutimaan seinä ohennetulla saneerauslaastilla, jota löytyi jo varastosta. Olin jo tehnyt betonivalaisimen keittiöön saneerauslaastia käyttäen (ohje löytyi jostain blogista googlaamalla), josta tuli tyylikäs ja ihan kaupasta ostetun näköinen. Iskä sitten heitti, että mitä jos teette samanlailla vessan takaseinän. No siinä mutusteltiin ajatusta ja yksi päivä mies sitten kävi tuumasta toimeen ja betoniseinä oli valmis. Paluuta ei ole mutta tää valinta on osoittautunut täysin oikeaksi. Seinä saa kunnian kun pienet ledit loistaa siihen.



Täytyy sanoa, että oon kyllä niin ylpeä että tuo mies on tollanen jokapaikan höylä, jolla ei ollut mitään kokemusta remontoinnista mutta tehnyt tämänkin vessan työt lähes kokonaan. Apuna on ollut isäni sekä muita kätösiä esim. purkuhommissa ja mäkin olen jonkun verran auttanut (yrittänyt ainakin). Mun rooli oli lähinnä suunnittelu, kalusteiden valitseminen ja mielipiteiden antaminen asiaan kuin asiaan. Sekin on jo yllättävän vaikeeta! Miettiä siis, mikä olisi pidemmän päälle kannattavaa ja järkevää tehdä ja mitä kalusteita ostaa sekä mikä miellyttäisi meidän silmää mahdollisimman pitkään.

Nyt kun katson tuota alkuperäistä kuvaa ja tätä alinta, niin ei näytä ihan samalta WC:ltä, vai mitä? :)




Tytön uudet lelut ja tarvikkeet

Tytön uudet lelut ja tarvikkeet












Meidän tytteli sai muutamia ihania joululahjoja Hollannin isovanhemmilta ja tädiltä. Nijntje-pupu (suomeksi taidetaan sanoa Miffy) tulee Hollannista ja on siellä todella suosittu. Tyttö saikin pehmolelun, kirjan ja hammasharjan lahjaksi. Me ostettiin lisäksi tollainen vaunuihin kiinnitettävä mobiili (sanotaanko totakin mobiiliksi?), jossa viihdyttää nijntje, helisevä pallo ja auringon toisella puolella on muovinen peili. Tulevalle isukille ostin joululahjaksi kylpykirjan, jotta voi opettaa tytölle kaikki tärkeät sanat, kuten auto, lentokone, vene ja traktori. Ostin myös Hollannista söpöjä harsoja. Tuon norsuharson ostin jo raskauden alussa, kun aloin kiertelemään lastentavarakaupoissa. Niin ja tuo apinakirja oli myös joululahja, se on sellainen avattava mittapuu, johon voi merkata lapsen pituuden.

Mun piti Hollannissa etsiä Baby's Only -tuotteita myyvä kauppa, mutta yhtäkkiä meillä olikin jo tavaraa enemmän kuin laukkuja ja aikakin sujahti niin nopeasti. Löysinpä kuitenkin ihanan putiikin, josta löytyi tämä himoitsemani lämpö-/kaukalopussi. Nyt on vauvalle valmiina kätevä pussukka, joka on ihanan lämmin ja pehmeä. Veikkaanpa että tämä tulee synnärille mukaan, sillä luulen että pussi on juuri sopivan lämmin huhtikuiseen kevätsäähän. :)

Viime viikonloppuna löysin Fisher Pricen uudenveroisen sitterin käytettynä. Sitterissä on kivasti härpäkkeitä ja siinä on kaksi eri musiikkikappaletta, apinan nauru ja sen saa myös tärisemään. Me ollaankin täällä "leikitty" ihan innoissaan sitterillä. Paras on ehdottomasti apinan nauru! Sitteri on kevyt ja tykkään sen värikkyydestä. Vauvathan tunnistaa hyvin kirkkaita värejä joten toivottavasti tää on mieluinen. :) Vitsi kun lasten lelut on muuten hauskoja, me tullaan molemmat olemaan ihan yhtä innoissaan kaikista leluista kun meidän lapsikin! Kierreltiin Hollannissa megaisoja lelukauppoja ja ihasteltiin kaikkia mageita ja isoja legorakennelmia. Ihanaa päästä niitä joku päivä rakentamaan!

Eilen kierreltiin Ikeassa ja matkaan tarttui muun muassa pinniksen patja, patjansuojus, petauspatja ja aluslakanoita. Pinnikseksi tulee varmaan Ikean Sundvik, joka ostetaan tuttavalta. Tytön huoneen seinä on nyt maalattu ja kun loput listat on saatu paikoilleen, voin alkaa järjestelemään huonekaluja. Huoneesta puuttuu vielä kaikenlaista mutta nyt kun seinäkin on valmis, on helpompi hahmottaa mitä huonekaluja tulee mihinkin ja mitä vielä tarvitaan. Siivosin tänään tytön huoneen vaatekaapit remonttirojusta ja laitoin tytön vaatteet, tavarat ja lelut sinne järjestykseen. Nyt nään paremmin mitä meiltä vielä puuttuu ja voin hypistellä vaatteita. :) Kyllä sitä tavaraa ja härpäkettä vaan voi pienelle vauvalle tarvita, huhhuh. Valinnanvaraa on kamala määrä ja valinnanvaikeus sitten sitäkin vaikeampaa. Vielä pähkäilen vaunujen ja turvakaukalon kanssa ja tutkailuun ja googletteluun saa kyllä menemään kauheasti aikaa! No eiköhän ne omat suosikit lopulta löydy. :)