Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Juhannus

Juhannus











Apuva, miten joku voi ottaa noin monta kuvaa yhden Juhannuksen aikana! Juhannus meni rauhallisesti möksällä ja näköjään oli aikaa räpsiä muutama sata kuvaa, hahah. No ei se mitään, onpa sitten muistoja tulevaisuuden varalle. Valokuvauksesta on muodostunut mulle kiva ja tärkeä harrastus. Kaivan aina kameran eteen jos löydän tai näen jotain kuvaamisen aihetta.

Meillä siis meni Juhannus mökillä Savossa. Mökki sijaitsee saarella, jossa ei muita mökkejä ole. Paikka on todella kaunis ja rauhallinen eikä veneliikennettäkään ole lähellä. Pappani on aikoinaan perheineen asunut saarella talvet kesät kasvattaen eläimiä ja kulkien talvisin 20 kilometriä hiihtäen kouluun. Hui!

Juhannuksen sää oli meillä suht hyvä. Välillä satoi ja välillä paistoi, eikä ollut järjettömän kylmä. Sateen vuoksi tehtiin aattona pizzaa vanhassa leivinuunissa, muina päivinä grillattiin, savustettiin kuhaa ja paistettiin lettuja. Saunottiin puusaunassa ja vanhassa kunnon savusaunassa josta juostiin ja hypättiin veteen. Talviturkkikin tuli siis heitettyä hyiseen veteen. Lily meni sekaisin hiiristä ja löysi niiden kolot kukkapenskasta. Siellä se sitten vietti nuuhkien ja kaivaen hullun kauan aikaa ja yritti löytää hiiret. Lopulta yksi hiiri uskaltautui kävellä ulkona eikä yllättäen ollut pelokas vaan tuli sormenkin lähelle. Lily haisteli ja kulki hiiren perässä ja ihmetteli, että mikä kaveri tuo nyt oikein on. Myös sammakon perässä juostiin. Ja lahnojakin Lily kuljetti suussaan ja tietysti etsi ja kaivoi heti niille piilopaikat. Höpsö koira!

Kaiken kaikkiaan oli rentouttava Juhannus ja nyt odotellaankin jo viikon päästä alkavaa kesälomaa! Ihanaa! Takuuvarma aurinkokin on luvassa kun lähdetään Kreikkaan Thassokselle. :)



Raparperiherkkuja

Raparperiherkkuja




Pihalle kun puski maasta yllättäen raparperia, on saanut oivan syyn leipomiseen. Eihän oman maan raparperia voi jättää maahan kasvamaan yksinään. Heti kun varret alkoivat olemaan tarpeeksi pitkät ja kypsät, kävin nappaamassa muutaman ja tein raparperi-murupiirakan helpolla alunperin Nalle Puhin omenapiirakan ohjeella, jota usein leivon. Omenia/raparperia, kanelia, sokeria, vaniljasokeria ja vähän kardemummaa pohjalle ja päälle ihan perus murutaikina. Helppoa ja hyvää.

Pari viikkoa sitten tein Kinuskikissan blogin raparperipiirakkaohjeen mukaan mascarpone-raparperipiirakkaa. Maukas mascarpone-valkosuklaayhdistelmä on jo vakiintunut mun leipomuksiin, joten olin varma että tämä piirakka toimii. Ja oikeassa olin, maku vaan parani mitä kauemmin piirakka oli jääkaapissa. Kirpsakka raparperi ja pehmeä vaahto kompensoi toisiaan. Raparperiseokseen laitoin hieman ohjetta muokaten raparperia, voita, tavallista sokeria, kanelia ja kardemummaa. Kattilaan vaan porisemaan, pikkasen maissitärkkelystä saostamaan ja seos on valmis kun raparperit ovat pehmenneet. Pohja ja vaahtokuorrute oli helppo ja nopea tehdä.  

Viime sunnuntaina ystäväni tullessa kylään jatkoin samalla mascarpone-valkosuklaa-raparperiyhdistelmällä. Ostin lehtitaikinaa, leikkasin levyt kolmeen osaan, paistoin ja halkasin puoliksi. Väliin laitoin samaista raparperi-kaneli-kardemummaseosta ja mascarpone-valkosuklaaseosta. Nämä olivat parhaita tuoreena, sillä leivos oli rapeimmillaan. Tuo makuyhdistelmä ei kyllä petä, kannattaa kokeilla vaikka nyt juhannuksena!

Itse en ala sen kummemmin leipomaan mökillä, jossa ei ole sähköjä tai juoksevaa vettä. Aion paistaa jälkkäriksi lettuja. Pääruuaksi ajateltiin huomenna tehdä vanhassa kunnon leivinuunissa pizzaa, sillä grillaus ei taida sateen takia onnistua. Tänään möksällä oli kuulemma paistanut aurinko, joten pitää toivoa että sateet eivät sinne löydä. Hyvää juhannusta! :)




Mitä kuuluu Lilylle?

Mitä kuuluu Lilylle?




Meidän pikku höperö tossa viettää autoisaa sunnuntaipäiväänsä nukkumalla lähes koko päivän sohvannurkassa. Mikäs siinä, koiranelämää viettäessä. Tälle kaverille kyllä uni maistuu ja päivät Lily viettääkin kiltisti "omassa" huoneessaan eli takkahuoneessa nukkuessa. Mitään tuhoja se ei tee (paitsi edellisessä kämpässä puri ikkunalautaa)  ja vaikka tekisi, se rajoittuu vain takkahuoneeseen. Lily on iloinen uudesta isosta pihasta jossa voi juoksennella. Tosin vielä hihnassa, koska aitaa ei ole vielä rakennettu. Tätä koiraa ei uskalla vapaaksi jättää, koska se lähtee varmasti hajujen perään ja saattaisi sitten tulla takaisin vasta kun itseään huvittaa. Eikä viitsi ottaa riskiä että toiselle jotain sattuu juostessa pupujen perässä. Täällä niitä pupuja riittää.

Ollaan aika lepposia siinä mielessä, että annetaan Lilyn olla sohvalla ja joskus myös sängyllä. Sohvalla Lily on pääosin omalla viltillään ja sängylläkin vain annetaan sen käydä vähän aikaa esim. rapsutuksen ajan. Niin kuin kuvista näkyy, Lily tykkää kauheasti kun rapsutetaan sitä varpailla. Se jämähtää paikoilleen ja melkein pistää silmät kiinni kun alkaa varpailla rapsuttaa. Tämä onkin hyvä keino saada koira rauhalliseksi, jos on tarpeen. Ja on se vaan niin suloisen näköinenkin kun selvästi nauttii. :)

Lily tykkää myös välillä tunkea syliin istumaan huomiota hakien. Joskus sohvalla istuessa Lily tulee haistelemaan ja tunkee nokkansa meidän naaman eteen ilmoittaen että "hei, mä olen nyt tässä". Siinä se sitten tovin seisoo ja tutkiskelee. Meitä ei tosiaan tällainen höpsöttely haittaa. Toiset taas ovat tiukempia koirille annetuista rajoista. Meille Lily on ihana ja rakas, (ehkä myös vähän lellitty, hups) perheenjäsen. <3




The apple tree

The apple tree


Ihanaa nähdä ikkunasta oma omenapuu täydessä kukassa. :) Sateen jälkeen napsin yksi päivä tuhat kuvaa pienen ja ison omenapuun kukkasista. Mun mielestä niistä tuli niin hyviä ja kauniita että voisi jonkun kuvan kehystää. Nyt pitää vaan toivoa, että syksyllä tulee omenoita ja pääsen leipomaan.

En tajua miten päivät ja viikot vaan vilisee. Työpäivät menee nopeasti ja illat myös, koska tekemistä ja puuhaamista tässä huushollissa riittää. Viikonloppuna täydensin kämppää taas Ikean tavaroilla ja huonekaluilla. Ostin esim. meikkipöytään peilin, vessaan allaskaapin ja peilin, pari jakkaraa ja pienempää tilpehööriä, jota tarttui matkaan. Huomenna alkaa keittiön välitilan laatoitus joten loppuviikosta toivottavasti keittiö on jo valmis, ihanaa! Yksi etappi taas saavutettu.

Odotan innolla Juhannusta ja sen jälkeistä aikaa, sillä sitten on vain pari viikkoa loman alkuun. Loma tulee todella tarpeeseen, sillä viime kesänä mulla oli vain viikon kesäloma. Muut viikot meni toimistolla "päivystäessä", kun melkein kaikki muut lomailivat. Nyt tässä pohditaan, josko lähtisi viikoksi etelän lämpöön. Lempimaahamme Kreikkaan houkuttaisi taas lähteä jokavuotisen tavan mukaan. Pelkään nimittäin, ettei heinäkuussakaan ilmat ole hyviä täällä Suomessa. Sitten kyllä hatuttaa jos loma menee sateessa. Katsotaan, josko sitä vaikka äkkilähdön ottaisi. :)



Ihana lahja Hollannista

Ihana lahja Hollannista


Viikonloppuna meille saapui kiva lahjapaketti Hollannista. Miehen äiti tykkää aina välillä lähetellä meille paketteja sisältäen yleensä suklaata, juustoa ja milloin mitäkin esimerkiksi pääsiäis- tai joulutilpehööriä. Nyt saapui sisustustilpehööriä. Mies vaan totesi että taisi olla paketti enemmän mulle kuin hänelle ja valitteli "lisää roinaa". No olihan siellä kuitenkin myös suklaata, juustoa ja maailman parasta valkosipulikastiketta hollantilaisesta lihapuodista.

Itse rakastan kaikkea pientä ja söpöä. Miehen äiti oli kyllä osannut tehdä hyvät värivalinnat; beigeä, harmaata ja valkoista. Mr. right ja Mrs. always right osuvat meidän kohdalla niin nappiin, nämä täytyy kyllä naulata näkyvälle paikalle makkariin, sen verran hauska koristenaulakko on! :) Ja tuo ihana pikkuinen sydänviiri, mihinhän sen laittaisi. Ehkä jotenkin meikkipöydän tulevaan peiliin roikkumaan koristeeksi. Viime viikonloppuna ostin siis meikkipöydän makkariin ja se odottaa vielä söpöä peiliä, lamppua sekä jakkaraa.

Hollannista saa kyllä kaikenlaista sisustustavaraa todella halvalla. Siellä kyllä tiedetään miten perinteisiä hollantilaisia farmhouseja sisustetaan, kun ihana Riviera Maisonkin tulee sieltä. Voi kun pääsisi sinne kiertelemään sisustuskauppoja. Jospa tänä vuonna ehtisi matkustamaan sinne moikkaamaan miehen vanhempia ja tuttuja. :)