Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Vaaleaa sisustusta

Vaaleaa sisustusta


Tässä vähän kuvia meidän sisustuksesta tällä hetkellä. Pidän vaaleista sävyistä, harmaasta ja kauniista koristeista. Haluan pitää kodin yleisilmeen vaaleansävyisenä. Lisäväriä ja eloa tuo sitten tyynyt, koristeet, kynttilät, valokuvakehykset ja kasvit. Ja koska tykkään vaaleanpunaisen eri sävyistä, on kodissamme kiitettävästi vaaleanpunaisia yksityiskohta. Mutta mielestäni ei kuitenkaan liikaa ja ei mieskään kestäisi asua pinkissä kodissa.

Tykkään myös vanhasta pinnasta ja puusta mutta sitä ei saa olla liikaa, muuten kodista tulee sekava. Sohvapöydäksi sopisi vanha puupintainen pöytä. Mietin, että jos vaan löytäisi kivat materiaalit, voisi vaikka väsätä pöydän itse (tai tarviin kyllä jonkun apurin!!!). Inspiraatiota on löytynyt jo vaikka kuinka paljon Pinterestistä, enää vaan pitää päättää mikä se on, mitä haluaa. Vaihtoehtoja kaikkeen on niin paljon, että melkeen stressaa tää päätöksenteko! :D

Sohva tilattiin jo eilen. Sattu olemaan niin hyvä tarjous ja isokokoinen sohva niin pistettiin tilaukseen. Sohva on tummanharmaa divaani eli juuri sellainen, mitä ollaan haettu. Vaaleanharmaa olisi ehkä ollut kivempi väri, mutta niitä tuntuu olevan melko vähän. On nyt sentään yksi juttu hommattu uuteen kotiin jo. Muuten ollaankin kierrelty Bauhausia, K-Rautaa ja muita kauppoja miettien laattoja, työtasoja ja välitiloja. Huoh, niin kivaa mutta silti stressaavaa ainakin mulle, jonka on vaikea valita miljoonista vaihtoehdoista! :D

Uudessa kodissa on mosaiikkiparkettilattia, jonka kuviota ja väriä oon kammoksunut. Mulle kuitenkin vakuutettiin, että on parasta jättää parketti lattialle, ja vain hioa ja lakata se. Parketti on hyväkuntoinen, erittäin kestävä ja hiljainen esim. verrattuna laminaattiin. Nyt siis suunnitelmissa parketin valkolakkaus, jolloin lattiasta saadaan keltaisuus pois ja tilalle vaalea lattia. Vaalea lattia on ollutkin toiveissa joten on helpottavaa, että lakkauksella tuonkin mielestäni ruman parketin saa ihan uudenlaiseksi.

Huhtikuussa päästään remppahommiin, joten sitten ainakin luvassa ennen-jälkeen-kuvia uudesta kodista. :)



Sneak peek

Sneak peek

Siinä on 110 neliömetriä, 60 neliön autotalli, iso piha marjapensaineen, iso keittiö-olohuonealue, kaksi makuuhuonetta ja takkahuone, kaksi wc:tä, kodinhoitohuone ja sauna. Piha rajautuu peltoon ja linnunlauluakin pelästyy. Siuntion peltomaisemissa sijaitsee meidän ihan oma koti!


Huhtikuussa aloitetaan sisällä pintaremontti. Tullaan uusimaan ainakin lattia, seinät, valaisimet, keittiön tasot ja väliseinä, wc ja toivottavasti myös sisäkatto. Asunnossa on liikaa puun väriä ja haluamme vaalentaa yleisilmettä esimerkiksi parketin hiomisella ja lakkaamisella.

Nyt pitäisi vaan päättää kaikki materiaalit ja tehtävä aiheuttaa kyllä päänvaivaa. On hankalaa miettiä, mitä haluaa ja minkälaista tyyliä huoneisiin haluamme. On kuitenkin tärkeää, että talon tyyli on yhtenäinen eikä erilainen eri huoneissa. Pidän maalaisromanttisesta sekä beach house -tyylistä, vaaleasta, harmaasta, puusta ja kaikista vanhoista, tyylikkäistä esineistä, jotka tuovat kotiin särmää. Värejä lisää esim. verhot, tyynyt ja koristeet, joita voi sitten vuodenajan mukaan muuttaa helposti.

Sisustusideoita ja -asioita tulossa siis jatkossa ja ennen-jälkeen-kuvia myös sitten kun saadaan avaimet käteen ja päästään hommiin. Pinterest-boardini täyttyy tiuhaa tahtia, ai että miten siihen voikaan jäädä niin koukkuun!



Pre Valentine's Day

Pre Valentine's Day

Sain äsken yllättäen kimpun ruusuja ja levyn suklaata. Kuulemma halusi antaa tänään, koska huomenna emme ehdi kotona olemaan. Thom lähtee venemessuille ja mä auttamaan äitiäni valmistamaan tarjoilut veljeni kakkukahveille. Siellä meneekin sitten varmaan koko loppupäivä.

Aina välillä naljailen, etten koskaan saa mitään yllätyksiä. Kun alan tarkemmin miettimään, jokapäiväiset pienet teot toisen hyväksi ovat juuri sitä välittämistä. Mihin niitä ruusuja ja suklaata oikeasti tarvitsee. Tietysti välillä niitä on kiva saada. Mutta, naisethan ovat naisia, ja he tarvitsevat hemmottelua, jotta tuntevat itsensä rakastetuksi.

Välillä sitä unohtaa, millä tavoin toinen näyttää välittämistään. Meillä muun muassa laitetaan kahvit toiselle keittimeen valmiiksi, viikataan toisenkin pyykit, tehdään toisellekin puuroa ja joskus tuodaan toiselle kaupasta jotain hyvää, mistä tietää toisen tykkäävän. Arvostan kaikkia pieniä tekoja, vaikka en osaakaan aina sanoa tai näyttää kiitostani niistä. Jotenkin arjen kiireessä helposti unohtaa arvostaa pieniä tekoja ja kiitoskin unohtuu. Sen sijaan vähän liiankin usein tiuskin pienistäkin asioista. Onneksi mies tuntee mut sen verran hyvin, että osaa usein nauraa tiuskimiselleni ja tietää, että vähän ajan päästä oon jo paremmalla tuulella. Pitää yrittää parantaa tapojani tässä!

Muistakaa siis läheisiänne, sillä pienelläkin teolla on merkitystä. Hyvää huomista ystävänpäivää!



Hollantilainen lihapasteija

Hollantilainen lihapasteija

Täällä syötiin just miehen tekemiä hollantilaisia lihapasteijoita nimeltään Saucijzenbroodje. Lisäksi tein pieniä ruisleipiä jääkaapin antimilla. Lily katsoi kateellisena vieressä, että antaisikohan ne vähän hänenkin maistaa.








Eilen olin työpaikan ystävänpäiväteemaisessa olutillassa ja vaikka en mielestäni paljon edes juonut niin on se kyllä tänään tuntunut. Aamulla normaali olo mutta lenkin jälkeen iltapäivällä iski päänsärky ja väsy. Tuli siis vähän torkuttua Lilyn kanssa sohvalla. Päiväunia en yleensä ikinä ota. Mutta hauskaa oli ja olin kuitenkin ajoissa kotona, joten turha tässä valitella.

Nämä hollantilaiset lihapasteijat ovat pötkylänmuotoisia ja voitaikinan sisällä on vain sipulia, jauhelihaa ja mausteita. Maultaan ovat parhaita kun ovat vielä päältä rapeita mutta silti jonkin verran jäähtyneet. Tämä resepti taisi muokkautua Thomin oman mielen ja maun mukaan. Pari vuotta sitten hän vaan yhtäkkiä kokeili tehdä näitä kotona, kun ei näitä pääse noin vain kaupasta täällä Suomessa ostamaan.

Saucijzenbroodje

1 pkt voitaikinalevyjä
400 g naudan jauhelihaa
1-2 sipulia
1 valkosipulinkynsi
n. 1/2 dl korppujauhoja
mausteita oman mielen mukaan
1 kananmuna voiteluun

Ota taikinalevyt sulamaan noin tunti ennen valmistamista. Leikkaa sipulit ja sekoita kaikki ainekset keskenään. Jauhelihaseokseen kannattaa laittaa paljon mausteita. Leikkaa taikinasta suorakulman muotoisia samankokoisia kaistaleita. Lisää jauhelihaseosta taikinalevyjen päälle ja sulje toisella levyllä. Voitele munalla ja paista 175 asteessa kunnes pasteijat ovat kullanruskeita. Leikkaa valmiista pasteijoista pienempiä suupaloja ja anna hieman jäähtyä ennen tarjoilua.

Tämäkin viikko on mennyt hurjaa vauhtia ja tuntuu ettei aika riitä mihinkään. Töissä kiire ja samalla pitää ehtiä selvittämään esim. asuntoasioita ja joskus urheillakin. Pää täynnä ajatuksia ja vaikea olla stressaamatta. Pitäisi ottaa miehestä/miehistä mallia, he kun yleensä ottavat asiat rennommin eivätkä turhista stressaa. Nyt vielä vähän sohvailua ja sitten unten maille.


Mission asunnon osto

Mission asunnon osto

Päässä pyörii miljoona ajatusta, mieli vaihtuu koko ajan ja tuntuu ettei mitään tapahdu. Asunnon ostaminen on kyllä suurempi projekti kuin mitä osasi odottaa. Koko prosessi on opettanut todella paljon. Se, mitä aluksi halusi ja ajatteli, on muuttunut melkoisesti. Jokin asunto on ensimmäistä kertaa no no ja sitten myöhemmin kun asunnosta alkaa keskustelemaan ja katsomaan kuvia uusiksi niin yhtäkkiä asunto vaikuttaakin potentiaaliselta. Tai sitten toisin päin niin, että asunto näyttää ensin täydelliseltä mutta tarkemman tarkastelun jälkeen täysin no no.



Uskon, että se oikea koti meille jostain vaan pompsahtaa ja palaset loksahtavat paikoilleen. Kiirehän meillä ei ole muuttaa, mutta kieltämättä olisi ihanaa muuttaa täysin omaan kotiin ja tehdä siitä omanlainen viihtyisä paikka.

Jokaisella on omat kriteerit kotiin liittyen. Toisille on tärkeää sijainti, toisille asunnon koko ja talomuoto ja toisilla budjetti on tiukka, jolloin hinta ratkaisee. Me ollaan päädytty siihen, että ostamme asunnon sillä silmällä, että viihdymme siellä pitkään. Eli emme halua tässä vaiheessa ostaa asuntoa muutaman vuoden tähtäimellä jonka jälkeen sitten etsisimme sen pidempiaikaisen asunnon. Täten meidän kriteeritkin ovat melko tiukat.



Olemme molemmat omakotitaloihmisiä. Olen asunut suurimman osan lapsuudestani omakotitalossa ja mieheni rivitalopäädyssä. Me molemmat tykätään, että on tilaa, oma piha eivätkä naapureiden äänet kuulu seinän takaa. Lisäksi asunnossamme tulisi olla tilava keittiö-olohuonealue, ainakin kaksi makuuhuonetta, sauna sekä autotalli. Tässä kohtaa on jo kriteerit aika korkeat. Sijaintikriteerinä taas ollaan hiukka löysempiä. Kunhan minä pääsen kohtuuajassa ja kohtuuhinnalla töihin Helsinkiin ja mies töihin autolla Espooseen. Asunnon ei tarvitse olla tiptop-kunnossa ostaessa, vaan olemme valmiita remontoimaan ja kunnostamaan talosta omanlaisen. Kunhan peruskunto on hyvä ja talo kunnolla tutkittu, jotta vältyttäisiin mahdollisilta tulevaisuuden negatiivisilta yllätyksiltä (esim. kosteusvauriot, lämmitys-/ilmanvaihto-ongelmat).

Olemme myös miettineet tontin ja valmistalopaketin ostamista. Se prosessi taas on paljon pidempi ja monimutkaisempi kuin jo olemassa olevan talon ostaminen, niin luulen, että jätämme nyt sen vaihtoehdon. Uusi talo olisi kyllä ihana, mutta miksei vanhemmastakin saisi ihanan kunhan vaan pistää pensselit heilumaan!



Olemme tässä jo parin kuukauden ajan käyneet näytöissä, mutta tarjousta emme ole mistään jättäneet. Tällä hetkellä yksi mahdollinen talo kiikarissa, joten katsotaan jospa se olisi se oikea. Se tunne, että talossa voi kuvitella asuvansa, on ainakin tämän talon kohdalla saavutettu. Mutta niin kuin aiemmin jo sanoin, tämä prosessi on opettanut, ja olen nyt paljon realistisempi ja hillitympi mitä aiemmin. En siis ala hyppimään katossa kun potentiaalinen kämppä on löytynyt, vaan koitan pitää jalat maassa ja selvitellä asioita rauhassa. Hiljaa hyvä tulee ja jos tämä kämppä on meille tarkoitettu niin uskon että sitten palaset loksahtavat paikoilleen ja asunnosta tulee meidän oma koti.


Jospa pääsisinkin kirjottelemaan sisustus- ja remonttipostauksia nyt keväällä. No, aika näyttää milloin se oikea osuu kohdalle! :)

PS. Meidän Lily on löytänyt uuden lempipaikan.