Kaksplus.fi
Sisällön tarjoaa Blogger.

Featured Slider

Ja he elivät onnellisina elämänsä loppuun asti



Pari viikkoa sitten ystäväni ja serkkuni saivat toisensa. Kauan odotetut häät saivat onnellisen ja kauniin päätöksen. Päivä oli minullekin ikimuistoinen, sainhan toimia ensimmäistä kertaa elämässäni kaasona ja jännittää ja itkeä minuuttia ennen kirkkoon astumista yhdessä morsiamen kanssa.




Aloitettiin hääparin, bestmanien ja toisen kaason kanssa juhliminen jo perjantaina Taste of Helsingissä. Tarkoituksena oli tyttöjen kesken mennä hotellihuoneeseen jo ajoissa laittamaan kynsiä, napostelemaan karkkia ja höpöttelemään. Toisin kävi ja kurvattiin Sokoksen ässän karkkihyllyn kautta hotellille 1 aikaan ja nukkumaan päästiin joskus 2 jälkeen. Kukaan meistä ei ollut saanut unta ja noin viiden tunnin unilla herättiin hyvin pirteinä hääpäivään. Ei siinä mitään, meillä oli hauskaa ja ainakin itse jaksoin hyvin hääpäivänä riekkua yömyöhään asti.




Aamun aikana kampaaja-meikkaaja laittoi meidät kuntoon ja samalla koitettiin saada tehtyä muut tekemättömät asiat. Vähän meinasi tulla kiirus ja pientä stressinpoikasta oli itse kullakin havaittavissa. Päivä jatkui kuvauksilla, joiden jälkeen alkoi h-hetki jo lähestyä. Kävin moikkaamassa perhettä, joka saapui hotellille. Loput puoli tuntia me kaasot ja morsian jännitettiin ja nyyhkyteltiin hotellihuoneessa.

Vihkiminen oli kaunis eikä kyyneleiltä vältytty. Kaunis morsian käveli alttarille soittajien soittaessa My heart will go on -kappaletta, mikä oli aivan ihana, erilainen ja tunnelmallinen. Kukaan ei kompastunut mekkoon ja molemmat sanoivat tahdon.




Loppuilta meni hirveätä vauhtia. Puheen onnistuin kakistamaan jotenkuten ulos. En nyt tiedä olenko siihen suoritukseen täysin tyytyväinen, mutta ainakin tuli puhuttua aidosti ja melko spontaanisti. Ruoka oli mielettömän hyvää ja ehdin myös kivasti viettää aikaa perheen kanssa. Kaikki meni omalla painollaan ja sujuvasti. Osa ohjelmanumeroista jäi toteuttamatta, sillä loppuillasta tanssilattialla oli niin huikeaa kreisibailausta, ettei siihen ohjelmaa enää tarvittu.





Katajanokan vankilahotelli on mielettömän magee paikka. Siellä on säilytetty vankilan henki monessa eri paikassa. Vankilan keskiportaat oli paikoillaan ja sellinovet olivat ainakin kokonsa puolesta alkuperäiset. Suurin osa hotellihuoneista oli rakennettu kahdesta tai useammasta sellistä. Me nukuttiin kahden sellin hotellihuoneessa. Mikä parasta, häät sai järjestettyä kokonaan hotellissa, sillä vankilan kirkkosali toimii edelleen kirkkona.



Aiemmin puhuttiin morsiamen kanssa, miten helppoa on bileiden loputtua kömpiä yläkertaan nukkumaan. Meillä oli kuitenkin niin hauskaa, että DJ:n lopetettua oli pakko lähteä jatkoille. Lopulta käveltiin mäkin kautta selleihin nukkumaan. Mulla oli ihan mielettömän hauska päivä, joten kiitos vielä siitä ihanalle morsiamelle ja sulhaselle. 

Häähumussa


Tätä viikkoa ja lauantain h-hetkeä on odotettu koko kevät. Nyt se vihdoin koittaa ja hujauksessa kaikki on onnellisesti ohi ja hääparista tulee herra ja rouva. Olen kaasona ensimmäistä kertaa ikinä ja vähän jo jänskättää. Toivottavasti kaikki menee hyvin enkä esimerkiksi jäädy kesken puheen tai muutu punaiseksi ja hikiseksi tomaatiksi tai kaadu helmoihini.



En ole ollut häissä todella pitkään aikaan, viimeksi lapsena. Siksi oon ollut vähän kujalla kaikesta, mitä häissä tapahtuu, millainen on hääetiketti ja mitä kaikkea häissä pitää ottaa huomioon. Onneksi itse morsian on kaikesta ajan tasalla ja suunnitellut kaiken tarkkaan, niin meikäläinen on toteuttanut sitten hänen toiveita parhaani mukaan.


Nämä häät ovat morsiamen unelmahäät hienoine yksityiskohtineen ja puitteineen. Häitä juhlitaan Katajanokan hotellissa eli vanhassa vankilassa. On kyllä hieno ja mielenkiintoinen paikka! Mä yövyn hotellilla morsiamen ja toisen kaason kanssa jo perjantaiyön. Vietän siis lapsetonta omaa aikaa siihen asti, että muu perhe saapuu lauantai-iltapäivällä. Ihan mukavaa vaihtelua tähän arkeen. Lauantaiyö vietetäänkin sitten yö hotellissa koko perhe. Mä oon nykyään sellainen kotihiiri, että mua jopa mietityttää miten pärjään kaksi yötä poissa kotoa. Vanhaksi  (ja kotiäidiksi) kai oon tullut. Tiedän, että Natalie pärjää vallan mainiosti isänsä kanssa, joten siitä en ole huolissani. Joka tapauksessa odotan jännityksellä ja innolla viikonloppua. Blogi on nyt ollut vähän hiljaiselolla kiireiden takia, mutta ensi viikolla tulossa postauksia. Meidän päivittäisiä menoja ja häitäkin (jos ehdin?) voi seurata instassa kuvien ja instastoriesin kautta (@neannii).

Kesäfiilistelyä


Musta on huvittavaa, että kesällä puhutaan säästä koko ajan. Mulla on aina naapurin kanssa hedelmälliset keskustelut, kun hän melkein joka kerta minut nähdessään sanoo "Vois olla vähän lämpimämpää, tuleekohan se kesä koskaan?!" tai "Kesä tuli. Huh hellettä, sais välillä tulla vettä jotta kasvit ja perunat ja kukat ja pensaat ja puut ja niin edelleen kasvaisi." Niinpä niin. Jokainen tietää, että Suomen kesä on mitä on ja mun mielestä meillä on ollut kivasti aurinkoisia päiviä jo tähän mennessä.



Aurinkoisina päivinä terassin ovi on auki ja molemmat lapsukaiset ramppaa ulos ja sisään. Koira tykkää loikoilla auringossa, mutta viiden minuutin päästä sille tuleekin jo kuuma, se siirtyy sisälle ja sitten taas vähän ajan päästä uudestaan aurinkoon. Neiti Natalie taas joko seuraa Lilyä, kuljettaa mun kenkiä terassille ja takaisin sisään, menee tutkimaan nurmikkoa, leluja tai kiviä, bongailemaan autotiellä ajavia autoja tai haravoimaan minipienellä haravallaan.


Olen kesäihminen henkeen ja vereen ja koitan nauttia siitä, vaikka välillä sataakin. Tänä kesänä ollaan ehditty tekemään jo aika paljon. Anopin ollessa kylässä käytiin Tammisaaressa ja Korkeasaaressa. Meiltä on mökille vain 40 minuutin matka, joten ollaan ehditty sielläkin käymään jo muutaman kerran. Tällä viikolla kävin neidin kanssa kahdestaan Lohjan Aurlahden rannalla. Siellä on iso leikkipaikka ja ranta sekä kiva kahvila. Kävästiin leikkipaikalla ja pidettiin piknik rantsulla kahdestaan sekä syötiin samoja eväitä. Ihan parasta viettää aikaa oman pikkumimmin kanssa.




Tänään käytiin pitkästä aikaa ystävän luona testaamassa taaperokaverin hieno laivahiekkalaatikko. Toinen lähti hetken leikittyään huitelemaan muille maille ja toinen popsi hiekkaa muina miehinä. 10 minuutin hiekkisleikkien jälkeen molemmat naperot oli vaippaa myöten hiekassa. Nämä tytöt on "tunteneet" toisensa koko pienen ikänsä. Nyt oli ihana huomata, että tytöt jo välillä halusivat antaa haleja ja kun toinen itki, niin toinen katsoi lohduttavana vieressä. Rakkaat muruset. 




Tää postaus oli pieni sillisalaattikatsaus meidän arjesta. Nyt lähden hinnoittelemaan lisää vaatteita kirppikselle. Miten noita vaatteita onkaan kertynyt vuoden aikana noin kamala määrä, hups. Loput myymättä jääneet lahjoitan jonnekin hyväntekeväisyyteen. Hyviä kespäiviä! 

Kirppispöytä Nella & Nutussa perjantaista lähtien

Jes, vihdoin varasin kirppispöydän ja saan toivon mukaan myytyä pieneksi jääneitä vauvanvaatteita eteenpäin. Vaatteita on kertynyt vuoden mittaan melkoinen määrä, osaatte arvata. Ajattelin vinkata tänne myös, jos siellä on pienempiä tyttöjä tai vielä masussa asustavia tyttövauvoja, joille voisi olla nämä vaatteet tarpeen.



Vaatteita äsken hinnoitellessani muistui mieleen monia tilanteita, joissa Nataliella on ollut juuri se vaate päällä. Samassa huomasin, että meinaa tulla itku, kun ajattelen taaksepäin. Vaatteetko voi aiheuttaa tunneryöpyn? Nämä tunnesideltään arvokkaat vaatteet saivat vielä jäädä säilöön äitiyspakkauslaatikkoon muiden ihanuuksien kanssa.



Perjantaista lähtien pöytä on täynnä tyttöjen vaatteita (jokunen unisex) pääasiassa ko'oissa 50-80. Merkkejä löytyy laidasta laitaan, esim. Newbie, Lindex, Zara, H&M, Lidl, Mini Rodini, Molokids ja Gugguu. Hinnat koitan asettaa maltillisiksi ja käyn varmaan loppua kohden alentamassa niitä. Nella & Nuttu sijaitsee Espoossa Ison Omenan läheisyydessä osoitteessa Pihatörmä 1. Käykää hakemassa kaikki pois! Pöydän numero on 28 :)

HopLopin avajaisissa


Meillä oli kiva päivä viime torstaina, kun päästiin riehumaan upouuteen, juuri avattuun Espoon Suomenojan HopLopiin. Tavattiin siellä muiden Kaksplussan verkostobloggaajien ja heidän lastensa kanssa. Meillä vierähti aikaa muutama tunti ja oltaisiin me siellä megaisossa sisäleikkipuistossa viihdytty vielä pidempäänkin.




HopLopissa on pienille 0-4-vuotiaille lapsille tarkoitettu leikkialue. Me vietettiin suurin osa ajasta täällä. Pienten alueella oli paljon erilaisia palikoita, muutama liukumäki, kiikkujuttuja ja valaistu pallomeri. Tarpeeksi puuhaa ja ihmeteltävää meidän 1-vuotiaalle ja isommillekin. Natalie osoitteli innoissaan kaikkea mitä näki, tykkäsi laskea liukumäkeä, heitellä palloa ja riehua palikoiden kanssa. Pallomeri oli neidin mielestä aika jännä juttu. Hän katseli äidin sylistä parin vanhemman kaverin meininkejä naureskellen, muttei uskaltanut hypätä sylistä pallojen syövereihin. Yllä olevasta kuvasta voi tulkita, oliko neidillä kivaa vai ei! ;)




Vanhemmille lapsille oli puistossa kaikenlaista aktiviteettia. Sähköautoja, tulivuoriliukumäki, donitsiliukumäki, spider tower, pallokanuunat, jättitrampoliinit ja vaikka mitä muuta. Me käytiin myös trampoliineilla pomppimassa ja siitä Natalie tykkäsi, niin kuin äitikin. Mitä nyt muutaman pompun jälkeen mulla meinasi tulla huono olo. Aiheuttaako äitiys/synnytys tällaisia uusia vaivoja? Nimittäin mulla tulee hiukan huono olo myös keinussa sekä välillä autossa takapenkillä istuessa.





HopLopissa on mielestäni huomioitu hyvin koko perhe. Ravintolasta saa ruokaa, juomaa ja herkkuja. Huomasin myös lähtiessä, että lapsille voi lainata muovilautasia ja -kippoja. Paikalta löytyy myös mikro ja paljon syöttötuoleja pikkuisille. Vauvoille voi tuoda omat ruuat, mutta muita omia eväitä ei saa syödä. Meille kutsuvieraille oli tarjolla purtavaa, joten en huomannut katsoa, millaista purtavaa ravintolassa olisi ollut tarjolla pienille lapsille.

Tiloista löytyi yksi vesipiste, paljon sohvia lepäämiseen tai vaikka imetykseen, vessat hoitotasoineen (luultavasti oli myös erillinen lastenhoitohuone) sekä monta erilaista hienosti sisustettua synttärihuonetta. Mä muuten tykkäisin pitää omatkin synttärit tuolla prinsessahuoneessa, haha.



Mun mielestä sisäleikkipuistot on aivan loistava keksintö. Koko perhe saa samalla liikuntaa ja yhteistä, hauskaa ajanvietettä. On kiva, että pienet lapset ja vauvat on myös huomioitu. Olisinpa tajunnut käydä HopLopissa ennen vuoden ikää, sillä alle 1-vuotiaille koko homma on ilmaista! Tänne mennään ensi kerralla koko perhe. :) 

Korkeasaaressa

Meillä on vietetty aika touhuntäyteisiä päiviä. Anoppi oli kylässä Hollannista ja ollaan puuhattu sitä sun tätä. Säätkin on olleet hyvät ja siksi lähdettiin perjantaina kurkkimaan eläimiä Korkeasaareen. Natalie on nyt ihanassa ihmettelyiässä. Hän osoittaa sormella kaikkea ja hymähtelee tai sanoo jotain. Korkeasaaressa käynti oli aika hitti. Ai vitsit kun pelkät linnut oli jänniä. Niitä olikin joka paikassa ympäri Korkeasaarta pesimässä.

Monet eläimet laiskotteli auringossa. Karhuja oli vain yksi ja se veteli sikeitä kaukana korkealla. Apinatkin oli lounaalla, kun mentiin niitä katsomaan. Nähtiin silti vaikka mitä ja taidettiin me aikuiset olla ihan yhtä innoissaan kuin neiti N. Alla liuta kuvia meidän päivästä. Korkeasaareen täytyy ehdottomasti mennä kesällä uudestaan.



Riikinkukot  Tän linnun värit on niin uskomattoman hienot. Ei oo ylläri että mun kamerasta löytyy varmaan jokaisesta Korkeasaaren riikinkukosta 10 kuvaa.



Neiti ihmetteli eläimiä isin sylissä. Tässä naureskeltiin poroille, joilla oli ruokailuhetki meneillään.






Oma ja papa kattelemassa leopardia, joka tuijotti pelottavasti suoraan silmiin alla olevassa kuvassa.